Myöhemmin päädyin kirjastoon etsiskelemään jotain kevyttä lukemista, sillä lukeminen oli jo tovin tuntunut hieman raskaalta ja uuvuttavalta. Törmäsin Kathryn Stocketin Piiat -kirjaan, jonka pohjalta tuo elokuvakin on tehty, ja tartuin siihen heti.
Don't judge a book by it's cover, mutta sanoisin että tästä kirjasta saa aivan vääränlaisen käsityksen kansikuvan perusteella. Olen takuuvarmasti ohittanut tämän kirjan kirjastossa aiemminkin, ihan vain luullen sen olevan jotain naisille suunnattua höttöä, jonka lukeminen tuntuu lähinnä vaivaannuttavalta. Piiat on kuitenkin paljon enemmän. Se kertoo sydämellisesti vaikeasta aiheesta: eletään 1960-luvun Mississippissä, jossa rotuerottelut ja värillinen palvelusväki ovat vielä vahvasti arkipäivää. Valkoisille ja värillisille on omat kaupat, asuinalueet ja käymälät. Värillisiä pahoinpidellään ja jopa murhataan. Samaan aikaan tummaihoiset naiset hoitavat ja kasvattavat valkoisten kotirouvien lapset ja ylläpitävät heidän kulissimaisia kotejaan.
Yliopistosta kotiin palaava puuvillatilallisen tytär Skeeter etsii omaa polkuaan kirjoittajana ja päätyy toimittamaan paikalliseen sanomalehteen Miss Myrnan siivouspalstaa. Skeeterin kasvattanut kotiapulainen, Constantine, on lähtenyt yllättäen perheen palveluksesta hänen ollessaan yliopistossa, joten avukseen siivoustaidoton Skeeter pyytää ystävättärensä kotiapulaista, Aibileeniä. Heidän välilleen kehittyy luottamus, ja kun kotiapulaisiin kohdistuvat vääryydet ja ihmisoikeuskysymykset puhuttavat molempia naisia, alkavat he koostaa yhdessä kirjaa, jossa kotiapulaiset saavat rehellisesti kertoa millaista on olla värillinen piika valkoisessa perheessä. Kirjan kirjoittaminen on suuri riski ja se vaikuttaa lopulta kaikkiin siihen osallistuviin hyvin voimakkaasti.
Yliopistosta kotiin palaava puuvillatilallisen tytär Skeeter etsii omaa polkuaan kirjoittajana ja päätyy toimittamaan paikalliseen sanomalehteen Miss Myrnan siivouspalstaa. Skeeterin kasvattanut kotiapulainen, Constantine, on lähtenyt yllättäen perheen palveluksesta hänen ollessaan yliopistossa, joten avukseen siivoustaidoton Skeeter pyytää ystävättärensä kotiapulaista, Aibileeniä. Heidän välilleen kehittyy luottamus, ja kun kotiapulaisiin kohdistuvat vääryydet ja ihmisoikeuskysymykset puhuttavat molempia naisia, alkavat he koostaa yhdessä kirjaa, jossa kotiapulaiset saavat rehellisesti kertoa millaista on olla värillinen piika valkoisessa perheessä. Kirjan kirjoittaminen on suuri riski ja se vaikuttaa lopulta kaikkiin siihen osallistuviin hyvin voimakkaasti.
Piiat on tavallaan kevyttä lukemista, mutta koska tarina on paikoin raskasmielistä luettavaa, on hyvä että kerronta etenee sulavasti. Kirja on puhdasta fiktiota, mutta värillisiin kohdistuneet ihmisoikeudelliset julmuudet ovat rumaa, oikeasti tapahtunutta lähihistoriaa, jota ei voi ymmärtää. Emme elä täydellisessä maailmassa vieläkään, mutta piikojen aikakaudesta asiat ovat onneksi muuttuneet.
Piiat on tärkeästä aiheesta suurella sydämellä kirjoitettu kirja. Se on aikalaiskuvasta ja kasvukertomus, jossa omilla valinnoilla pyritään vaikuttamaan elämän kulkuun. Se ei ole iloinen eikä paikoitellen onnellinenkaan kertomus. Se ei ehkä muuta maailmaa tai ole kaunokirjallinen eepos (ainakaan suomennettuna), mutta pidin siitä erittäin paljon.
Kathryn Stockettin perheessäkin oli hänen teini-ikäänsä asti tummaihoinen kotiapulainen, perheenjäsen, jolle kirjailija onkin teoksensa omistanut. Onneksi maailma muuttuu, vaikka vain hitusen kerrallaan. Aina tarvitaan kuitenkin niitä, jotka haluavat muuttaa maailmaa.
Piiat on tärkeästä aiheesta suurella sydämellä kirjoitettu kirja. Se on aikalaiskuvasta ja kasvukertomus, jossa omilla valinnoilla pyritään vaikuttamaan elämän kulkuun. Se ei ole iloinen eikä paikoitellen onnellinenkaan kertomus. Se ei ehkä muuta maailmaa tai ole kaunokirjallinen eepos (ainakaan suomennettuna), mutta pidin siitä erittäin paljon.
Kathryn Stockettin perheessäkin oli hänen teini-ikäänsä asti tummaihoinen kotiapulainen, perheenjäsen, jolle kirjailija onkin teoksensa omistanut. Onneksi maailma muuttuu, vaikka vain hitusen kerrallaan. Aina tarvitaan kuitenkin niitä, jotka haluavat muuttaa maailmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti