30.4.2015
Lanvin Spring 2015 ready-to-wear
29.4.2015
A Détacher Spring 2015
Kuvat Style.com
28.4.2015
Oi beibi (eli yhdet vauvajuhlat)
Juhlamokan piilopaikka
27.4.2015
Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän
25.4.2015
Lautasiahan nyt tarvii aina
24.4.2015
Viva la revolución!
Tänään vietetään toista kertaa vaatevallankumousta, jonka yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on herätellä kuluttajia miettimään vaatteidensa alkuperää ja valmistusolosuhteita ja kyseenalaistaa niitä.
Päivän henkeen kuuluisi pukea vaatteensa väärinpäin ja jakaa somessa kuvia valmistajille, kysyen who made my clothes? Itse nappasin pari kuvaa vaatteiden tuotelapuista. Päälläni tänään on siis harmaa, pussihelmainen, pitkähihainen trikoomekko, mustat legginsit ja farkkuliivi. Mekon merkki on Meem ja sen pesulapussa lukee vain nettisivut, joiden pääte viittaa Britteihin. Nettisivujen osoite ei toimi eikä googlaamallakaan löydy hakutuloksia, joten sen alkuperä jää tuntemattomaksi. Ostin mekon vuosi sitten kirppikseltä ja se on yksi lempivaatteistani mukavuutensa ansiosta.
Farkkuliivi on taas saksittu Voglian farkkutakista, jonka ostin joskus Uffilta. Merkkilappu löytyi, mutta tuotelappu on sleikattu pois. Voglia on perinteinen suomalainen naistenvaateyritys, jonka tuotanto on Wikipedian mukaan siirretty 2010 omaan ompelimoon Viroon. Googlaamalla löysin kuitenkin Hämeen sanomien artikkelin vuodelta 2004, jonka mukaan Voglia oli tuottanut vaatteitaan jo silloin kymmenisen vuoden ajan Virossa. Farkkutakki, jonka olen liiviksi tuunannut, on mallinsa perusteella luultavasti 2000-luvun vaihteesta, joten se on suunniteltu ja leikattu Suomessa ja todennäköisesti valmistettu Virossa.
Bambuviskoosi-elastaaniset legginsit sain äidiltä, ne ovat Novita Oy:n valmistuttamat, mutta valmistusmaata ei ole merkitty. Nopeasti googlaamalla ei tietoa myöskään löytynyt, mutta veikkaisin tyypillisimpiä kaukoidän valmistusmaita kuten Intia, Bangladesh tai Kiina.
Aina tietoa ei siis ole saatavilla suoraan vaatteen tuotelapusta. Valmistajat ovat kuitenkin tietoisia missä heidän vaatteitaan tuotetaan, mutta aina ne eivät ole kovin innokkaita jakamaan tietoaan. Moni yritys kuitenkin valvoo tuotanto-olosuhteita ja jotkut jopa pyrkivät kehittämään niitä. Kuluttajana sitä on välillä vaikeiden tilanteiden edessä, kun aina tietoa ei saa tai sitten esimerkiksi oma budjetti ei riitä suosimaan "paremmin valmistettua". Itse pyrin kuluttamaan kohtuullisesti ja korjaamaan vaatteitani niin pitkälle kuin mahdollista. En heitä vaatteita roskiin ajatuksella "nää on jo vähän menossa huonoiksi". Käytän samoja vaatteita vuosia tai jos joku kyllästyttää, laitan sen kiertoon ajoissa.
18.4.2015
Palalaukku!
All the small things
16.4.2015
Vanhan pullon henki
13.4.2015
Bring on spring!
Tänään on ensimmäistä kertaa kunnon kevätfiilis! Askartelin pienen kollaasiin sen kunniaksi, että ei mene enää kauan siihen kun ruusut taas kukkivat. No, silloinhan on jo kesä, mutta kevät menee aina humpsahtaen ohi kuitenkin.