Viikko maalla

Vietin tuossa viikon maalla vanhempien luona ja palasin takaisin Helsinkiin ennen juhannusta. Viikko meni nopeasti, puuhatessa kaikkea pientä. Sää oli vaihteleva, lämpimästä auringonpaisteesta sateeseen ja viileisiin kesäiltoihin, mutta luonto oli kauneimmillaan. Saapuessani lapsuudenkotiin,
vanha omenapuu kukki vielä ja syreenit olivat juuri puhjenneet kukkaan. Niityt puskivat kukkiaan, lupiinit olivat jo ilmestyneet tienvarsille. Oikeastaan koko paikkakunta näytti viehättävyyteensä, vanhoja, puiksi kasvaneita syreenipensaita kun on melkeinpä joka pihassa. Näin ystäviä, kummipoikaa, kävin kirppareilla ja tyhjillään olevassa mummolassakin. Pihamaalla ollutta heinikkoa taltutettiin niittämällä, tuvasta ja eteisestä lakaistiin roskat ja käytettiin matot ulkona. Kotikotona leivoin piirakkaa pihamaan raparpereista.

Koiranputkesta on tullut yksi suosikkikasvini, vaikka se onkin varsin vaatimaton ja leviää joka paikkaan, on sen runsaus niityillä kaunista katsottavaa.

Ja ne syreenit. Niitä oli vähän kaikkialla, oksat notkuivat raskaina ihanisti tuoksuvista kukinnoista.

Yläkuvan talo on kaiketi sekin tyhjillään. Alkukesä saa aina leikittelemään ajatuksella, jos joskus olisikin vanha puutalo ja siinä puutarha syreeneineen, omenapuineen, kukkaistutuksineen... kuvittelin, miten kaarrettaisiin autolla pihaan, nostettaisiin kauppakassit ja vietäisiin ne sisälle. Vapaa-ajalla puuhailtaisiin puutarhassa. Tavallaan ajatusleikki on ihan hauska, mutta en sitten kuitenkaan ihan näe itseäni siihen kuvioon.

Lapsuudenkodissani on iso piha-alue, joka saa nykyään kasvaa aika vapaasti. Äitini puutarhatontut ja eläinhahmot pilkistävät sieltä täältä. Niiden maalipinnat ovat sateessa kuluneet, mutta hyvällä tavalla. Pihamaalla kuljeskelee ihan oikeitakin siilejä, ja ne päästävät ihmisen aika lähelleenkin. 

Aroniatkin kukkivat. Tykkään kovasti aroniamarjoista tehdystä mehusta, toivottavasti marjoja tulisi tänäkin vuonna.

Ja sitten ne valoisat kesäyöt. Unirytmini meni ihan sekaisin, kun joka yö tuli valvottua todella myöhään. Puolen yön aikaan hiippailin hämärässä, kuuntelin linnunlaulua ja ihastelin kaikkea kukkivaa. Villasukat jalassa, mutta kuitenkin.

Aika ihana viikko siis. Kotiin oli hyvä palat akut ladattuina. Tein tosi hyviä kirppislöytöjä taas jälleen kerran, mutta niistä voisin kirjoittaa myöhemmin.