Olen yrittänyt ostaa hipahtavia, etnohenkisiä koruja kirppareilta aina silloin, kun niitä sattuu tulemaan vastaan. Tykkään varsinkin sellaisista koruista, jotka näyttävät siltä että ne on ostettu joskus matkamuistoiksi tai tuliaiksi jostain kaukaisista kohteista. Parasta on, jos koru on käsityötä tai siinä on jotain "käsityöhenkistä" (joka monesti tarkoittaa vähän krouveja yksityiskohtia), vaikka se olisikin ihan teollisesti valmistettu. Ihan tässä parin viikon sisään olen löytänyt nämä kolme:
Rintaneula ja korvikset ovat Naisten pankin järjestämältä korukirppikseltä, jossa kävin viime sunnuntaina. Idea oli tosi kiva: kirppiskorut ovat saatu lahjoituksina ja ne myydään edullisesti, tuotto menee Naisten pankin toimintaan, joka edesauttaa mm. naisten ammattiopintoja Afrikassa. Rintaneulasta on vaikea sanoa, onko se varsinaisesti edes etnohenkinen, mutta siinä on samaa muotokieltä. Korvikset ovat ihanan kevyet ja kuvioinneista päätellen ne voisivat olla matkamuisto Perusta. Molemmat maksoivat euron. Rannekoru taas on Toinen kierros -kirppikseltä Espoon Tapiolasta. Se maksoi 3€ ja vaikka mustat kivet ovatkin muovia, on se muuten tosi hieno. Kolikossa on arabialta näyttävää tekstiä, mutta toisaalta tämä voisi olla ihan jostain markkinakojustakin. Materiaali on aika raskaan oloista, joten ihan tämän hetken ketjukaupasta tätä korua tuskin on ostettu. Oli miten oli, aina voi ainakin omassa mielessään leikkiä näiden olevan eksoottisia tuliaisia jännittäviltä matkoilta.
2 kommenttia:
Korut on kiehtovia, varsinkin tämmöiset joista ei välity tämän hetken ketjuliikemäisyys.
Suomessa on vähän kehnosti koruja käytössä, mun mielestä koruja voisi käyttää ihan estoitta arjessakin, niitä näyttävämpiäkin.
Sulla on erinomainen korumaku(kin).
ps: tykkään ihan hirveen paljon sun blogin logokuvasta! toi on niin upea!
A kiss from the past: Kiitos! :) Oon aatellu onks toi bannerikuva jo vähän nähty ja vähän raskas, mutta en oo jaksanu alkaa vääntään toistaiseksi uuttakaan.
Mulla on tosi paljon koruja, oon huono luopumaan vanhemmistakin. Nyt oon ehkä vähän alkanu "yhtenäistämään" linjaa, fanitan sellasta more-is-more hipahtavaa tyyliä. Kolme vuotta sit kävin Lontoossa ja siellä oli niin mageita kaikkia vintagehippikoruja, että vieläkin muistelen niitä kaiholla.
Lähetä kommentti