Ikkunan äärellä

Meillä on keittiössä ihanan leveä, kaakeloitu ikkunalauta, joka on kissojen oleskelupaikka, kesällä siinä kasvoivat pelargonit, toisinaan siinä jäähtyvät leivotut leivät, milloin mitäkin. Nyt olen alkanut käyttää sitä piirtämiseen ja maalaamiseen. Työtasona se on myös aika oivallinen, korkeus on hyvä ja saa työskenneltyä edes hetken luonnonvalossa. Keittiön ikkuna on maantasossa, rauhalliselle pienelle sisäpihalle, joka on lähinnä parkki- ja läpikulkupaikka. Näkymä on polkupyöriä, autoja, vastapäiset talot, muutamia puita, yläviistosta näkyy avaraa taivasta. Toisinaan pihalla ja ikkunan takanakin käy lintuja, joskus pihapuiden oraviakin - siispä myös kissat viihtyvät ikkunalla. Jotkut talon asukkaat ovat huomanneet sen, ja kurkkivat ohikulkiessaan näkyykö kissoja - tiedän tämän siitä, että kesällä kuulin ikkunan ollessa auki muutamankin innostuneen keskustelun kissoistani. Onkin ollut hassua huomata, miten moni talon asukkaista tuntuu hämmentyvän siitä, että kissojen sijasta istunkin minä ikkunan äärellä piirtämässä!

No, oikeastaan minun piti kirjoitella työvälineistäni. Löysin kirppikseltä eurolla tuon ison muovisen sekoituspaletin, aika hyvä löytö sanoisin. Aiemmin olen käyttänyt vesivärirasioiden kansia, kuivuneita väriläikkiä kun voi käyttää myöhemminkin vain vettä lisäämällä. (Akryylien kanssa pitäisikin olla tarkempana, ettei väri kuivuessaan jämähdä kiinni alustaan. Usein nekin kyllä saa kuorittua pois.) Olen alkanut käyttää kirppikseltä löytyneitä astioita vesikippoina. Vettä kun ei tarvitse kovin paljoa kerrallaan ja jotenkin mukavampi käyttää nättiä astiaa. Pieni kahvikuppi oli aiemmin vain koristeena, juomalasi(t) pölyttyivät kaapissa - nyt ne ovat käytössä. Värejä tekisi aina mieli ostella lisää, mutta sitten löytää omista varastoistaan taas jotain käyttökelpoista. Ja jotain ehkä kertoo myös se, että minulla on noita  vesivärejä pitkulaisessa metallirasiassa kolme kappaletta! Ja nuo venäläiset akvarellitkin kestävät varmasti vielä pitkään - nekin ovat muuten kirppislöytö, kuten myös yksi niistä metallisista vesivärirasioistakin. Ja tuossa kuvassa näkyy guassivärituubeja, kirppikseltä löydettyjä nekin.

Ostin Hulluilta Päiviltä setin ohuita, pieniä siveltimiä. Naureskelin kahdelle akvarelliharrastajamummelille, jotka kommentoivat suureen ääneen miten kyseisillä keinokuitusiveltimillä "Ei tee yhtään mitään!" Mutta  mummelit ovat usein oikeassa - pari kunnon luonnonkarvasivellintä korvaa nämä kymmenet erilaiset siveltimet, kun pitää tehdä jotain tarkkaa ja pientä piperrystä. Ja hyvin hoidettuina kestävät ikuisuuden. Mutta kun olen nyt noita synteettisiä hamstrannut, niin täytyy yrittää käyttää niitä...

Lotta Niemisen Houselle suunnitteleman kupin otin taas vastikään käyttöön, se kun sopii kivasti tähän vuodenaikaan. Hieman harmittaa, ettei tullut ostettua kuin tuo yksi kuppi, tuo koko kun on tosi hyvä ja toki ulkomuoto miellyttää myös. Kahvinjuonti ja maalaaminen on muuten haastava yhdistelmä, voin kertoa, että olen useammankin kerran erehtynyt kastamaan vesivärisivellintä kahvikupissa!

Sellaista tällä kertaa! Mukavaa lauantaita :) 

P.s. Kahvikuppi on muuten Arabian, mutta siinä on pieni vika. Jos se olisi priimakuntoinen, en ehkä minäkään raaskisi käyttää sitä vesivärikippona.

Marijoulua eli Muija, Papajo ja punaiset unikot

Jouluaattoon on enää kuukausi! Nyt saa varmaan jo ihan luvan kanssa alkaa hieman hössöttämään joulusta. Jotenkin näistä Marimekon jouluoppaan kuvista tulee kiva fiilis, asetelmat eivät oikeastaan ole joulusia itsessään, mutta näissä on silti jotain sellaista mukavaa, joulunodotuksen fiilistä.

 Oiva-astiasarja on kyllä kiva. Mustavalkoinen muki Muija-kuosissa on hauska.

Punavalkoinen Papajo-kuosinen muki on todella kiva. Pyöryläkuosi on nimeltään Karakola. Tätä mukikokoa nimitetään Marimekon verkkokaupassa glögimukiksi.

Unikko on tehnyt paluuta jo tovin ja miten hyvältä tuo punainen Unikko näissä astioissa näyttääkään! Ja jotenkin jouluisalta!

Punainen puhuttelee nyt selvästi meikäläistä. Punainen taitaa edustaa rohkeutta, voimaa ja rakkautta - sitä tässä maailmassa kyllä nyt tarvitaankin.

Kuvat Marimekko

Makeaa appelsiinia ja kanelia

Kävin tässä parisen viikkoa sitten pr-toimiston pressipäivillä ja mukaan tarttui muutamia kosmetiikka/kauneustuotteita, joista voisin kirjoitella sitä mukaa, kun ehdin niitä testailla.

Yves Rocherilta sain muutaman sesonkituotteen, joiden tuoksumaailman sain valita itse. Joulukauden tuoksuina ovat mausteinen vanilja (Spicy vanilla), karamellisoitu appelsiini ja kaneli (Candied orange & cinnamon), karamellisoitu appelsiini ja manteli (Candied orange & almond) ja makea omena ja vanilja (Apple delight). Päädyin karamellisoidun appelsiinin ja kanelin yhdistelmään: tuoksu on makea ja hieman mausteinen, joulunodotukseen hyvin sopiva.

Appelsiinin karamellisointi tekee appelsiinin tuoksusta makean, tavallista appelsiinia pehmeämmän. Kaneli taas on mausteinen ja lempeä. Omaan nenääni tuoksut tuntuivat aika luonnollisilta. Mies tykkää näistä myös, tyyppi kun rakastaa appelsiineja yli kaiken.

Sarjan käsivoide on sellainen perushyvä tuote: kuivuu nopeasti (käsivoiteelle tärkeä ominaisuus!) jättäen hennon jälkituoksun. Voiteen koostumus on kevyt, joten mikään pelastava hoitovoide tämä ei ole, enemmänkin sellainen, joka ylläpitää kosteustasapainoa kun sitä muistaa sivellä tasaisin väliajoin. Kuoriva suihkugeeli on kiva tuote, kuorivat ainesosat ovat tehty aprikoosinkivistä ja kookospähkinärakeista, lopputulos on pehmeä. Tykkään. Ja erityisesti tuosta tuoksusta, se on kyllä tosi ihana.

Tuotteita näissä tuoksusarjoissa on useita, on mm. vartalovoidetta, huulirasvaa, käsisaippua, hajuvettä ja tuoksukynttilää. Hinta-laatusuhde näissä on tosi hyvä. Näitä voisi hankkia vaikka joululahjoiksi ystäville - tai ihan itsellekin.

(Kuvissa näkyy myös Nyåkersin piparipeltirasia, joka on kirppislöytö vuosien takaa. Kaivoin sen taas esille, sopii tähän vuodenaikaan ja onhan se nyt tosi hieno muutenkin!)

Ruusumummon ryijy ja kukkokuppi

Isänpäiväviikonloppuna kävin siis lyhyellä visiitillä vanhempien luona, samalla vietettiin veljenpojan synttäreitäkin. Onneksi ehdin käydä silloin paikallisella kirppiksellä ja joitain sieltä tehtyä löytöjä esittelinkin jo aiemmin. Tässä muutama hauska juttu, joita en hankkinut, mutta joista tykkäsin.

Ruusukuvioinen pieni ryijy/seinävaate puhutteli kyllä sisäistä ruusumummoani kovastikin, mutta tässä oli mielestäni aika korkea hinta (ehkä 20€?) ja kunnoltaan se oli myös vähän nuhjuinen. Venäläisestä kukkokupista ja lautasesta pyydettiin 12€, ei nyt sinällään paha hinta, koska kunto oli hyvä ja kuviot tosi hauskat. Totesin kuitenkin, että en tarvitse. Pieni korulipas oli nätti, mutta tästäkin pyydettiin mielestäni vähän turhan paljon. Kukkakuvioinen emalilautanen oli hauska myös, mutta sekin taisi olla aika kallis. 

Hauskoiltahan nämä vieläkin näyttävät, mutta eipä nyt sinällään harmita, että jäivät hankkimatta. Joskus on hauskaa ihan vain fiilistellä ja ihmetellä erilaisia juttuja!

Lotta ja Mari

Lotta Nieminen on luonut Marimekolle joulukaupungin, joka näkyy Marimekon visuaalisessa ilmeessä niin myymälöissä kuin verkossakin. Bongasin nämä ihastuttavat ikkunasomisteet viime viikolla Aleksanterikadun myymälän ikkunoista.

Niemisen tunnistettava tyyli sopii kyllä hienosti myös Marimekon kaveriksi. Kaupunkikuvitus on ihanan värikäs ja tykkään siitä, ettei se ole niin perinteisen jouluinen, vaan siinä on raikkaan moderni ote. 
Täytyy kyllä sanoa, että on jotenkin ihan tosi sääli, että jotkut Helsingin keskustan liikkeet eivät tunnu panostavan enää ikkunasomisteisiin. Tässä on oiva esimerkki siitä, miten yksi iso elementti toimii houkuttelevana katseenvangitsijana ja samalla myös tuoteständinä. Ja kaikenlisäksi se on hyvä esimerkki suomalaisesta designyhteistyöstä niin täällä meillä kuin maailmalla muissakin Marimekon liikkeissä. Me like!

Marraskuu on kirppiskuu

Voihan marraskuu ja tämä synkeä pimeys! Olen tehnyt tässä kuussa monta hyvää kirppislöytöjä ja kun aloin niitä tässä yhtenä iltana kuvaamaan kotona, meinasi tulla itku. Kamerani taitaa olla aika finaalissa (näyttö nyt on ollut rikki jo kaksi vuotta) ulkona päivänvalossa sillä saa ihan kelvollisiakin kuvia, mutta sisätiloissa sen valovoima ei tunnu riittävän yhtään mihinkään. Salama toimii milloin tykkää eikä objektiivikaan asetu enää kunnolla paikalleen, jokin liitoskohdassa on rikki. Yritin kaikenlaisia valaisutemppuja, mutta lopputuloksena oli vain tärähtäneitä ja/tai epätarkkoja kuvia. Mietin tässä julkaisenko näitä kiukuspäissä otettua puhelinkuviakaan, mutta antaa mennä, enpä taida jaksaa alkaa näitä kuvaamaan kokonaan uudestaankaan.

Ehkä tästä kuvasta voi nyt jotenkin havaita, että olen shoppaillut syys- ja talvikautta varten "uusia" neuleita. Viime syksynä tuli muuton yhteydessä laitettu iso osa vanhemmista neuleista kiertoon ja kaipasin muutenkin vähän vaihtelua. Pieni pöytäkin on kirppikseltä pari viikkoa sitten hankittu, kuten se päällä oleva tarjotin koruineen. Tuoli on myös kirpparilta, mutta jo elokuussa hankittu, niitä on itseasiassa kaksi ja ne ovat käytössä keittiössä.

Tykkään kovasti palmikkoneuleista. Vaalea villapaita on meleerattua lankaa, selkeästi jonkun omaa käsityötä. Veikkaan, että lankana on jokin villasekoite, josta kuitenkin suurin osa on villaa. Löysin sen kotiseutukirpparilta, kun kävin sielläpäin isänpäiväviikonloppua viettämässä, maksoin siitä muistaakseni vitosen verran. Punertavan ruskea neuletakki on Uffin 2€-päiviltä, alunperin Gina Tricotin mallistoa ja yllättäen kyllä siinä on jonkun verran ihan villaakin joukossa. Malli on kivan rento ja se näyttää aika hauskalta farkkupaidan kaverina. Musta laukku on Toinen kierros-kirppikseltä Espoon Tapiolasta, Henkkamaukan mallistoa. Sivut ovat mokkanahkaa, vaikka muutoin laukku on keinomateriaalia. Siitä taisin maksaa jopa 8€, kun mieleni oli jo vähän pidempään tehnyt tuollaista ajanhenkistä, vähän skarpimpaa laukkua.

Uffin 2€:n päiviltä tarttui matkaan myös kaksi neulehametta. Musta on kotimaista tuotantoa, pääosin villaa sekin. Helma on plisaarattu, malliltaan hame on aika pitkä, itseasiassa niin pitkä että sitä voisi käyttää tuubimekkonakin. On vielä vähän harkinnassa, pitäisikö helmaa lyhentää. Harmaa hame taas on muodikkaasti ribbi- ja tweedneulosta, siinä ei ollut minkäänlaista tuotelappua, mutta tehdastekoinen sekin on alunperin ja pesun yhteydessä havaitsin senkin olevan vahvasti villapohjaista materiaalia. Se on malliltaan suora ja pitkä, vaikka edellinen omista onkin sitä vyötäröltä jo vähän lyhentänyt. Tätä olen ehtinyt jo käyttääkin, tosi mukava ja kiva vähän väljemmän puseron parina.

Tuolin selkänojalla on paksuneuloksinen viinipunainen pusero (Gina Tricot), lyhyt malli jossa on pidempi takahelma, korallinpunainen neule taas taisi olla alunperin Cubuksen. Viininpunainen oli Toiselta kierrokselta ja sitäkin olen jo käyttänyt, korallinen taas kotiseutukirppikseltä, kumpikin taisi maksaa pari euroa kappale. En nyt ehkä ostaisi tämäntyyppisiä, akryylineuleita uutena kaupasta, mutta kuten sanottua, kaipaan vähän vaihtelua tämänhetkiseen vaatekaappiini.

Pieni pyöreä pöytä oli spontaani ostos kirpputori Domilta tässä taannoin. Olen haaveillut jonkinlaisesta tarjotinpöydästä, mutta nyt löysin pöydän ja tarjottimen erikseen. Pikkupöytä on osoittautunut käteväksi apupöydäksi, joten siihen sijoitettu kymppi ei mennyt hukkaan. Pöytä on kuitenkin puuta ja tanskalaista työtä. Tarjotin ja korvikset taas löytyivät Kampin kirpputorilta.

Näiden lisäksi olen löytänyt mm.

- vielä yhden neuleen, tummansininen puuvilla-viskoosi. Se on ihan tosi kiva, taisi olla Lindexiltä alunperin, mutta se oli kuvaushetkellä pesukorissa jo.

- Niken mustat urheiluhousut 3€. Huippulöytö, todella hyvässä kunnossa!

- Asicsin lenkkarit 2€, nämäkin hyvässä kunnossa ja hyvät käytössä.

- Mustat Cheap Mondayn pillifarkut (miehelle) 1€ Uffilta.Nämäkin tosi siistit ja hyväkuntoiset.

Ja muutamia juttua ajattelin esitellä vähän tarkemmin myöhemmin.

Harmoniaa Samujilla

Poikkesin Samujin Erottajankadun myymälässä. Tila on niin rauhallisen harmoninen ja kodikas, että melkeinpä kannattaa käydä fiilistelemässä jo pelkästään tunnelmaa. Kun ketjuvaateliikkeet pursuilevat vaatteista ja tuntuvat entistä ahtaammilta, tuntuu mukavalta kun ympärillä on tilaa, kaikki on nätisti esillä ja kokonaisuus on hallittu. Tyyli on toki Samujille ominainen ja tietysti designbutiikkia on vaikeaa verrata edullisempaan ja nopeasyklistä muotia tarjoavaan ketjuliikkeeseen. Mutta vaihtelu virkistää ja voihan olla, että samalla löytää uusia suosikkeja.

Klassisten ja ajattomien linjojen lisäksi Samujille on ominaista ihanat materiaalit - niin vaatteissa kuin kodintuotteissakin. Haaveilen edelleen piipunmallisesta kynttiläpidikkeestä ja lasipallomainen vesiannostelija ruukkukasveille kiinnostaa. Mitenköhän se toimii käytännössä? Ainakin se näyttää aika ihanalta.

kuva Samuji

Balmainia kansalle

Balmainin H&M -yhteistyömallisto tuli - ja meni! Jälleen kerran henkkiksen collaboraatio oli menestys. Myymälässä ja nettikaupassa myytiin hyvin pitkälti ei-oota jo julkaisupäivänä.

Mallisto on kiinnostava käsitteellisestä näkökulmasta: Balmainin luova johtaja Olivier Rousteing on komea ja alle kolmekymppinen, hengailee luontevasti julkkisten seurassa ja kertoo haluavansa puhutella omaa sukupolveaan muodinluojana. Yhteistyömalliston henkeä nostattamaan luotiin hästäg #HMBalmaination ja kampanjan keulakuvana keikkuvat tämän hetken supermallit Gigi Hadid, Kendall Jenner ja Jourdan Dunn. Muotitalona Balmain edustaa vahvasti luksusta ja originellit balmainit maksavat tuhansia. H&M-yhteistyön kautta taviskuluttajallakin oli mahdollisuutensa napata pala Balmainin maailmaa itselleen.

Yhteistyömallisto itsessään on Rousteingin luotsaamalle Balmainille tunnusomainen. Vaattet ovat yksittäin tarkasteltuna hienoja ja toteutuksen näyttävät upeilta, mutta tyyli ei jotenkin tunnu ihan tämän hetken jutulta. Mallistosta tulee vahvasti mieleen Dynastia - runsaat helmikirjailut, kimaltavat kankaat, sametti, satiini, räväkät pinkin ja vihreän sävyt, nahka, nyöriefektit ja monenlaiset brodeeraukset, voimakkaat olkapäät, syvään avarretut pääntiet, kaksirivinapitukset kultanapein, erilaiset smokkitakkimuunnelmat, vyötäröä korostavat leveät vyöt. Miesten vaatteet näyttävät tyylillisesti astetta kiinnostavimmilta ja niissä tuntuu olevan jotain uutta. 

Mielikuvamaailman luomisessa mallisto osuu hyvin taidokkaasti kultasuoneen: mainoskampanja kuuluisine keulakuvineen luo fiiliksen hohdokkaasta elämästä - olla nuori, kaunis ja kuuluisa, kaikki avoinna, kaikki mahdollista, olla vahva, seksikäs ja vaikutusvaltainen. Moni tuntuu haluavan osansa julkisuudesta, moni määrittää oman olemassaolonsa sen perusteella, kuinka some-seurattu ja suosittu on. Monella on tärkeää olla siellä missä tapahtuu - tämän päivän nuorison massaliikehdintä taitaakin tapahtua juuri virtuaalimaailmassa kuvien ja videopätkien välityksellä.

Mielestäni on kiistatonta, etteikö tämäkin yhteistyö olisi hyvin onnistunut. Vaatteista ja malliston tyylistä voi olla montaa mieltä, mutta ainakin itseäni kokonaisuus sykähdyttää nimenomaan juuri kokonaisuutena.

 

Jännä nähdä, kenen kanssa seuraava yhteistyömallisto toteutetaan. Mallistot ovat olleet Henkkikselle menestyksiä ja muotitalojen keskuudessa niiden huhutaan olevan myös haluttuja - suunnittelupalkkiot auttaa eteenpäin varsin näin lama-aikana ja tuotanto- ja kustannuspuoli jäävät toiselle osapuolelle. Kiinnostus muotitaloa kohtaan kasvaa ja mainoskampanjat ovat hienosti toteutettuja.

Kampanjakuvat Fashion Gone Rogue

Ruskan aikaan

Lokakuu tuntuu kuluneen siivillä ja nyt eletään jo marraskuuta! Tuntuupa hassulta. Tosiaan, en ole kovin viihtynyt blogin äärellä, mutta olen viettänyt aikaa ystävien seurassa, innostunut taas lukemisesta ja käsitöistä sekä puhelimen askelmittarista, jonka ansiosta olen kävellyt paljon. Liikunnan lisääminen on tuonut energiaa, kunhan sen saisi kanavoitua tänne blogiinkin... Joka tapauksessa on ollut ihan mielettömän kaunis syksy ja upea ruska-aika! Nyt kun lehdet tuntuvat jo pudonneen, on oikeastaan vähän sääli ettei ole tullut otettua enempää kuvia. Jotain puhelimesta kuitenkin löytyy - mm. syksyistä Talvipuutarhan ruusutarhaa sekä Seurasaaren tutkailua. Olen "löytänyt" Seuriksen vasta tänä syksynä, siellähän on ihan mielettömän kauniita paikkoja ja vähän erilainen fiilis muutenkin. Töölönlahti taas on kävelymatkan varrella kun suuntaan Kallioon ja Hakikseen. Oli se sitten kevät, kesä, syksy tai talvi, on tämä kaupunki aina yhtä kaunis!