Jouluihminen

Enää yhdeksän yötä jouluun! Yhteiskunnallisesta ja maailmanpoliittisesta tilanteesta huolimatta - tai ehkä juuri siksi - tuntuu tärkeältä fiilistellä tänä vuonna joulunalusaikaa ihan huolella. Vähän iloa, valoa ja lapsenmielisyyttä tarvitaan edes kerran vuodessa, varsinkin synkkinä ja vaikeina aikoina. Koti on jo koristeltu, kummilasten lahjat hankittu ja tänä vuonna innostuin lähettämään joulukorttejakin - ja kortitkin maalasin itse! Torttuja on paisteltu useampaan otteeseen ja pipareita syöty jo vähän liikaakin. Tänä vuonna olen taas töissä joulumyyjänä ja töitä on vielä jouluaattonakin, joten aattoiltaa vietetään tänä vuonna Helsingissä. Ah, odotan jo innolla omaa joulua ja joulu

Tukholmassa ihastelin perinteisen ruotsalaisia joulukoristeita katukuvassa - punaisia ja valkoisia joulupalloja, piparikoristeita, havunvihreää siellä täällä. Päivänvalollakin joulukuuset ja köynnökset näyttivät hauskalta. Helsingissä keskitytään edelleen valoihin, tosin niitä tuntuu olevan enemmän kuin viime vuonna.

 

 Jouluvalot valaisevat, kun päivät itsessään ovat niin lyhyitä.

Stockmannin perinteinen jouluikkuna ilahduttaa niin lapsia kuin aikuisiakin. Joka vuosi mietin, miten ihanaa olisi päästä suunnittelemaan ja rakentamaan vastaavaa kokonaisuutta.

 Iittalan "Tanssi"-sarjan ikkunasomisteita Stockalla. Suuressa koossa kuviot ovat todellakin edukseen.

Kansallismuseon pihamaalle on rakennettu taas joulukuusimetsä. Idea on ihana, vaikka jotkut kuusista olikin koristeltu varsin,öhöm, erikoisilla koristeilla. Kokonaisuus on kuitenkin hauska. 

Voin kyllä sanoa olevani jouluihminen. Ja varsinkin tämä joulunalusaika on ihanaa. Vielä kun sataisi vähän lunta! Viime talvena ostetut talvikengät haluaisivat jo päästä käyttöön...

P.s. Jos joulupukki on kuulolla, niin uusi kamera voisi olla kiva, nämä puhelinkuvat kun ei oikein toimi...