Tänään juhlitaan taas koulunsa päättäviä, valmistuneita ja ylioppilaita. Joka kevät tulee muisteltua omia kevätjuhlia ja ylppäreitäkin. Muistan joskus aiemmin jo kirjoitelleenikin tänne blogiin, että omat ylioppilasjuhlat eivät menneet ihan putkeen. Teimme viime tippaan jääneitä juhlavalmisteluja myöhään yöhön, värjäsin vielä yöllä tukkaa ja aamulla meinasimme myöhästyä itse lakituksestakin. Vuonna 2000 omassa lukioissani lähes kaikilla tytöillä oli jakku eri variaatioilla: joko kotelomekon kanssa (jakkupuku), pitkän mekon kanssa tai housujen kanssa (housupuku). Yhdellä ystävistäni oli kyllä ihan vain juhlamekko ja siihen leveä hartiahuivi. Oma mekko+jakku-yhdistelmäni oli toki siisti, mutta niin tylsä, että vieläkin mietin joka ikinen kevät, mihin kaikkeen muuhun olisikaan tuona päivänä voinut pukeutua. Ja olisinpa osannut tuolloin juoda kahvia, sillä muistan lakkiaispäivästä vain lähinnä valtavan väsymyksen! (Olisin myös voinut juoda vähän enemmän skumppaa ja ylipäätään vähän relata!)
Täällä Töölössä on monia morsius- ja juhlapukuliikkeitä ja olen ohikulkiessani havainnut, miten moni nuori tyttö sovittelee (lakki päässään) itselleen juhlapukuja - siis sellaisia olkaimettomia, ehkä strassein koristeltuja sifonkiunelmia, jotka näyttävät lyhyemmiltä versioilta tämän päivän vanhojenpäiväpuvuista. Mutta kai se kuuluu siihen kokonaisuuteen: kun on aikuistumisen kynnyksellä, on tarve näyttää aikuiselta. Mutta aina joku valitsee vähän eri tavalla ja pukee päällensä jotain hasukaa, vaikka se olisikin sitten sellaista, mille tulee naureskeltua parinkymmenen vuoden kuluttua.
Ajatusleikkinä mietin, millaisia mekkoja itse ehdottaisin nuorelle valmistujaisjuhlaan. Jotain juhlavaa ja ajanhenkistä, samalla jotain vähän överiä ja kuitenkin tyttömäistä. Päädyin suuriin röyhelöihin, kerroksiin, kapeisiin olkaimiin ja kukkaprinttiin tummalla pohjalla. Kenties jotain tämän suuntaista:
Onneksi sitä on on saanut juhlia paljon hauskempiakin juhlia omien ylppäreiden jälkeenkin. Olen saanut pukeutua hauskoihin mekkoihin ja näyttää tasan siltä, miltä silloin tuntuu. Ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän uskallan kyseenalaistaa aikuisuuden käsitettä. Onnea valmistuneille ja hauskoja juhlia kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti