23.9.2016

Sekalaista syyskuulta

Syyskuu ja alkusyksy on ollut mukavan toimeliasta ja kaunista aikaa. Olen taas keskittynyt omiin touhuihini, bloggaamisintoni on edelleenkin aika laiskaa. Kuvia otan nykyään pelkästään puhelimella ja sen varmasti huomaa. Mutta ei se ole nyt niin vakavaa, tässä blogissa ainakaan.

Kuun alussa kävin siis vanhempieni luona maalla pidennetyn viikonlopun verran. He lähtivät päiväreissuun ja pidin sen aikaa seuraa koiralle ja kollikissalle, kissa toki pärjäilee enemmänkin itsekseen mutta koira ei :D Sää oli muutoin kylmä ja kalsea, mutta kotiinlähtöpäivänä perinteisesti kirkastui, oli aurinkoista ja lämmintä. Tämä tapahtuu yleensä aina, jokseenkin huvittavaa kyllä. Vein kissoja valjaissa ulos ja haistelemaan syystuulia (ja syömään ruohoa). Illalla palattiin takaisin kotiin ja tyypit olivat kyllä väsyneitä, mutta iloisia.
 





Toin maalta ison kasan omenoita ja näköjään tein jonkun omenapiirakankin, joka muistaakseni onnistui ihan hyvin.

Sokoksella olen useampankiin otteeseen ihastellut suomalaisten designmerkkien omaa osastoa, se on mielestäni ollut oikein kiva lisä Sokoksen valikoimiin. Kuvat ovat kyllä vähän nuhruisia, esimerkiksi tuo Uhanan neuletuubihuivi on oikeasti kauniin vaaleanpunainen ja harmaa. Uhanan kesämalliston iloinen printti oli muuten ihan täys kymppi!



Syyskuu on siitä kivaa aikaa, että luonto on vielä rehevä ja kaunis ja jotkut kukatkin vielä kukkivat. Kuvan miekkalilja on Lapinlahden sairaala-alueen viereiseltä palstaviljelypaikalta, sitä on ollut ihana seurata iltalenkkien varrella keväästä syksyyn.

Kävin ensimmäistä kertaa Amos Andersonin museossa. Helsinki Noir-konseptinäyttely houkutteli paikalle, se on uudenlainen näyttelykonsepti, jossa katsoja pääsee osaksi rikosdraamaa. Tapahtumapaikkana on 1930-luvun lopun Helsinki. Näyttelyvieras saa luettavakseen pienen vihkosen, jossa tarina etenee numerojärjestyksessä siten, että numeroidut kohdat näyttelyssä visualisoivat tarinan tunnelmaa ja tapahtumapaikkoja. Näyttely on todella hienosti rakennettu ja kokonaisvaltainen elämys, jossa jännitys kyllä säilyy loppuun asti! Suosittelen tutustumaan Helsinki Noir-näyttelyyn, se on 9.1.2017 saakka. Muutoinkin Amos Andersonin museo on mielenkiintoinen paikka, jossa pääsi fiilistelemään sekä taidetta että kaunista kerrostalorakennusta klassisinen interiööreineen.






Loppuun vielä muutama kuva viime viikolta, yhdeltä kauniilta syyspäivältä jolloin kävelin ympäri Kalliota ja Eläintarhan lahtea.





Ei kommentteja: