Turkoosi marilaukku

Keväällä 2009 Marimekko lanseerasi uuden laukkumalliston "Marin uudet laukut", suunnittelusta vastasi Virva Launo ja kankaiden kuosit olivat Maija Louekarin. Mallisto oli hauskan kekseliäs, designiltaan iloisen marimekkomainen ja menestyi hyvin. Jenni Haukiolla nähty musta-valko-keltainen kuosikuvioitu clutch-laukku myytiin nopeasti loppuun. Tykkäsin mallistosta ja myös sen mainoskampanjasta, jonka kuvitukset olivat Sanna Manderin käsialaa. Menestyksekästä mallistoa jatkettiin uusien väritysten muodossa, mikäli en nyt ihan väärin muista, sittemmin Marimekolla puhalsivat muutokset tuulet ja Marin uudet laukut-mallisto jäi historiaan. Itsekin olin jo unohtanut koko malliston, kunnes törmäsin suureen turkoosiin laukkuun kirppiksellä viime lauantaina ja tunnistin sen Marin uudeksi laukuksi. Laukku näytti hyväkuntoiselta ja vuorikankaassa oli käytetty iki-ihanaa Kippis-kuosia ja kun hintaa oli vain 7€, oli ostopäätös sinetöity nopeasti.

Kooltaan laukku on todella suuri, vuoden 2009 hengessä tottakai. Sen sisällä on monta taskua ja ulkosivullakin suuri vetoketju, jonka alta paljastuu suuri tasku. Löytöhuuman jälkeen havaitsin kotona, että laukussa on kyllä käytön jälkiä ja toista olkahihnaakin on itse korjailtu, mutta kunto on edelleen varsin hyvä. 7 euroa on siis varsin järkevä hinta laukulle, vaikkakin välillä kirppiksellä pyydetään huonokuntoisistakin merkkituotteista todella paljon. 

Materiaaleiltaan laukku on Marimekolle tunnusomaista puuvillamarkiisia sekä (2009 muodissa ollutta) kiiltonahkaa, ja vaikkakin siinä on selkeitä oman aikansa viitteitä muotokielessä, näyttää se yllättävän kivalta ja raikkaalta edelleen - tai sitten uudelleen. Malliston laukut olivat aikanaan omalle kukkarolle kovin hintavia, mutta nyt nopea googlailu osoitti, että nyt näitä saa aika mukavilla hinnoilla käytettynä. Aiemmin en kyllä muista kirppiksillä näihin törmänneeni, mutta ehkä näitä nyt alkaa vähitellen näkyä, jos niistä joku malttaa vielä luopua.

Glittermarraskuu

Marraskuu ei ole kyllä ihmisen parasta aikaa, ainakaan omalla kohdallani. Jotenkin väsyttää ja puuduttaa, vaikka onhan tässä ollut kaikenlaista kivaa tapahtumaa ja tekemistä. Jotenkin tämä sakea pimeys tuntuu syövän niin paljon energiaa, että mukavat jutut unohtuvat helposti. Mutta kaikenlaisia hommia ja vastapainoksi sosiaalista elämäähän tässä on ollut, baareilua ja pikkujoulubileitä. Monesti olen linnoittautunut myös sohvalle kutimen kanssa katsomaan rehellisesti telkkaria (normaalistihan katson aika vähän telkkaria ylipäätään) tai vastaavasti lukenut Astrid Lindgrenin elämänkertaa (on hyvä!). Nyt tuli olo, että voisi päivitellä jotain blogiinkin taas. Tein pitkästä aikaa kollaasin fotarilla, kun tuntui siltä että pitää saada paljon glitteriä elämään - ja miten kivaa kollasien tekeminen onkaan. Onneksi kaikki ihana jouluhössötys on vielä edessäpäin ja joulukuulle tiedossa vaikka mitä mukavaa. Ehkä se tästä taas, ei anneta marraskuun musertaa liikaa.

Gucci's Lost in translation

Olen ihastellut Guccin fall/winter 2016 -malliston kampanjakuvia syksyn muotilehdistä. Guccin tämänhetkinen tyylilinjaus (vahvasti 1970-lukulainen) ja kuviin liittyvä utopia on tuntunut todella kiinnostavalta ja inspiroivalta. Tyyli on pääsuunnittelija Alessandro Michelen taidonnäyte, kuvista vastaa Glen Luchford. Kuviin on liitetty tekstityksiä, ikäänkuin ne olisivat still-kuvia elokuvasta. Fashionista-sivuilla (josta lainasin kuvat) hehkutetaan selkeitä viittauksia Sofia Coppolan Lost in translation-leffaan, enkä voi olla toista mieltä. Sama kevyt ulkopuolisuudentunne oudossa ja ihmeellisessä suurkaupungissa, paljon aikaa käytettävänä vain ihmettelyyn. Kampaanjan liittyvä video vahvistaa elokuvamaista fiilistä ja saa ihastelemaan kampanjaa entistä enemmän. Muoti on parhaillaan juuri tätä, elämyksellistä ja aisteja kiihottavaa, mielikuvamaailmaa, jossa tavallaan haluaisi olla osana, vaikka se olisikin todella kaukana omasta arkitodellisuudesta.

Kuvat Fashionista.com

Saavillinen kahvia

Minulla on uusi kahvimuki, kahvikissat varmasti osaavat samaistua tähän iloon paremmin kuin hyvin! Olen ihastellut Marimekon Siirtolapuutarha-sarjan uutta kuvitusta ja sillä koristeltua mukia siitä asti, kun niitä alkoi näkyä blogeissa ja instassa. Stockmannilla on Siirtolapuutarha-sarja tämän kuun kanta-asiakastarjouksena, joten nyt tuli oiva tilaisuus hankkia uusi muki itselleni. Oli mukava yllätys, kun tajusin että tämä onkin nyt isompaa kokoa (4dl) kuin sarjan aiemmat mukit. Tämä on juuri täydellinen omaan käyttööni, kun tykkään juoda aamukahvini nimenomaan "saavista"- ja onhan se nyt tosi nätti!

 

Kenzo craziness

H&M:n ja pariisilaisen KENZOn yhteistyömallisto tuli tänään kauppoihin. Tähän aikaan päivästä nettikauppa näyttää jo eioota suurimman osan kohdalla tuotteista, joka kertonee vain siitä että taas kerran yhteistyömallisto on ollut menestys. Kenzon henkkamaukkalle luoma mallisto on mielestäni tosi hauska, sopii loistavasti tähän vuodenaikaan jolloin ainakin itse kaipaan värejä ympärilleni. Mallisto on myös hyvällä tavalla kaupallinen (on collegepuseroa, takkia, t-paitaa, sukkia jne.) ja puhuttelee värikkyyden ja hulluttelevien printtien ystäviä.

H&M:n kampanjasivulla yhteistyötä kuvaillaan seuraavasti "KENZO on pariisilainen luksusmerkki, joka hillityn ranskalaisen chicin sijaan suosii globaalin sykkeen siivittämää kaleidoskooppista viidakkoa täynnä rohkeita kuvioita ja tekstuureja. KENZOn luovat johtajat Carol Lim ja Humberto Leon hakevat globaalista nuorisokulttuurista inspiraatiota vaatteisiin, jotka rikkovat sääntöjä ja rajoja universaalissa hengessä. "Mahdollisuus puhutella entistä laajempaa yleisöä ja tavoittaa ihmisiä, joille KENZO ei välttämättä ole tuttu, on valtavan innostava", Humberto sanoo. "Jokaisella luomuksella on merkitystä ja väliä. Se oli tavoitteemme alusta lähtien." Humberto ja Carol ovat suunnitelleet malliston, joka kuvastaa KENZOn rohkeaa maailmaa. Yhteistyöhanke tarjosi myös mahdollisuuden tutkia, uudistaa ja laajentaa menneitä luomuksia sekä tehdä kunniaa japanilaiselle suunnittelijavisionääri Kenzo Takadalle, joka perusti merkin vuonna 1970. Ainutlaatuinen mallisto on syntynyt yhdistämällä menneitä saavutuksia tähän päivään ja tulevaisuuteen. Leikkaukset ja siluetit ovat moderneja ja raikkaita. Monet taidolla valmistetuista vaatteista ovat KENZOn tavaramerkkityyliin käännettäviä. "Halusimme luoda keräilykappaleita", Carol sanoo. "Kestäviä valintoja." Mallisto yhdistää katuhenkisiä valintoja ja yliampuvia luomuksia, kuten nauhamekkoja, kimonoita ja neonvärisiä tekoturkistakkeja." 

Tässä mallistossa tykkään erityisesti värikkyyden ja kuosiyhdistelmien lisäksi kääntövaatteista ja vaatetta muokkaavista ominaisuuksista, kuten vaikkapa siitä että takin helman pituutta voi lyhentää vetoketjun avulla. Se lisää käyttömahdollisuuksia ja tuo lisäarvoa tuotteelle. Käännettävät leveälahkeiset kukkahousut ovat todella hauskat, vaikka malliltaan ne sopivatkin lopulta todella harvoille.

 

Ehdoton suosikkini mallistosta on "maatuskamekko" eli kimonohihainen pitkähelmainen ja monikerroksinen mekko, jonka kuosiyhdistelmistä tulee mieleen venäläinen/slaavilainen folklore. Mekko on myös hyvin perinteistä Kenzoa, se tuo mieleen 1970-luvun ja Kenzon ensimmäiset mallistot. 

Tuotekuvat ja teksilainaus H&M 

Mallistokuvat Elleuk.com

10/2016

Marraskuu ja täällä ollaan taas! Lokakuussa bloggailuinto oli kadoksissa, joten kertaillaanpa hieman kuulumisia.

Lokakuun alussa syksy oli vielä kauneimmillaan. Kuva on päivältä, jolloin lenkkeilimme ystävän kanssa Seurasaareen ja loikoilimme vielä lämpimillä rantakallioilla ja ihmettelimme elämää.

Alkukuusta tuli myös käytyä Taidehallissa katsomassa Niki de Saint Phallen näyttely, joka olikin varsin hauska ja mielenkiintoinen kokonaisuus. Saint Phalle oli itselleni oikeastaan tuttu vain Pariisista, Centre Pompiduen edustan teoksen kautta. Näyttely on muuten avoinna enää tämän kuun 20.päivään, kannattaa mennä katsomaan!

Tässä kuussa syötiin myös yhden ystävän synttärikakkua ja juhlistettiin täydellistä ikää, joka on joka ikävuosi.

Olen liikkunut niin esikaupunkialueilla kuin Punavuoressakin ja nauttinut syyspäivistä.

 Lukemisinto on ollut pitkään kateissa, olen lukenut koko vuoden aikana ihan muutamia kirjoja, koska ei ole juurikaan huvittanut. Lokakuussa luin kuitenkin nopealla tahdilla Anja Snellmanin Antautumisen, joka kertoo kirjailijan erityisherkkyydestä. Pidin kirjasta ja innostuin taas vähän enemmän lukemisestakin.

Kävin piiiiiitkästä aikaa Ikeassa asioimassa ja vietinkin siellä aikaa ihan pidemmän kaavan kautta - söin jopa lihapullia ravintolassa :D! Mutta olihan siellä taas kaikkea hauskaa ja innostavaa. Ikeasta hankin yhden hauskan asian, josta voisi melkeinpä kirjoitella erikseen myöhemmin.

Lokakuun kohokohta oli ehdottomasti Placebon 20-vuotisjuhlakiertueen konsertti Hartwall Arenalla. Aloitin kirjoittamaan kokemuksesta omaa postaustaan, mutta sen julkaiseminen tuntuu vaikealta, koska bändi on itselle hyvin henkilökohtainen juttu. Mutta lyhyesti sanottuna, näin Placebon nyt ensimmäistä kertaa, vaikka olen diggaillut heidän musiikistaan ainakin 15 vuotta. Kokemus oli hyvin tunteellinen, olihan repertuaarissa paljon vanhoja biisejä ja pidättelin kyyneleitä moneen otteeseen. Kaikenkaikkiaan hieno keikka oli!!!

Kävin myös I love me-messuilla, kun paristakin suunnasta ilmaantui ilmaislippuja. Ihan mukavaa oli, mukaan tarttui kynsilakkaa ja uudet tyynyt. Kuvia en juuri ottanut, mutta tässä hauskoja pakkausgrafiikoita.

Kahviteltukin on, viimeksi viime viikolla Mutteri Caféssa, joka on hauska vanha kahvila Lauttasaaressa.

Syksy ja toki pakollinen käsitöiden aloittaminen, saa nähdä mitä tästä tulee. Lankakerä möyhennettiin jo kerran yhtenä yönä kissojen toimesta.

Sellainen se oli, mukava lokakuu. Nyt kohti pimeyttä ystävät, marraskuu on täällä taas.