7.4.2017

Bella Bella

Bella Hadid kuuluu tämän hetken superjulkkiksiin, niihin, jotka tuntuvat olevan kaikkialla. Rehellisesti sanottuna mitä enemmän näen Bella Hadidia, sitä enemmän hän ärsyttää minua. Miksi? Koska hän näyttää mielestäni aivan superihanalta ja on sellainen superkaunotar, jollainen itsekin voisin haluta olla! No, valitettavasti nyt mennään näillä eväillä mitä on, niin meitsi kun Bellakin. Hadid tähdittää näitä The Sunday Times Stylen 2.huhtikuuta ilmestyneen numeron muotikuvia ja näyttää niissäkin taas vähän kuin vahingossa ihanalta itseltään. Näissä kuvissa on kivaa myös jonkunlainen aitous (ei liian käsiteltyjä) ja sellainen 2000-luvun vaihteen muotikuvatyyli, joka on selkeästi taas nykyään pinnalla.






Kuvaus: Jem Mitchell
Meikki Diorin tuotteilla: Quinn Murphy
Hiukset: Jen Atkin
Stailaus: Flossie Saunders
 
kuvat via Fashion gone rogue

6.4.2017

Peilikirjontaa ja nudeväriä

Ja lisää kirppislöytöjä, tällä kertaa asustepuolta:

Alunperin Gina Tricotin hippipussukkalaukku, maaseutukirppikseltä 2€. Käyn tosi harvakseltaan Ginassa, tämähän on aivan mahtava! Peilipalakoristeet ja kirjontaa ja tupsut! Tosin toinen tupsu on irronnut ja tuo toinenkin on vähän huonossa hapessa, mutta ajattelin korvata ne täysin uusilla. Mikä ihana kesälaukku tämä onkaan!

(Landekirppistourneelta löytyi vielä toinenkin laukku, mutta sekin jäi porukoille kun ei enää mahtunut mukaan. Se on retro Natevan gobeliinikassi, mutta enemmän syksyinen tyyliltään.)

Ja koska landekirppikset eivät täysin tyydyttäneet alituista kirppishimoani, jatkoin kirppistelyä vielä päästyäni kotiinkin. Kyläilin Espoossa ja pitihän sielläkin poiketa kirppikselle. Nude reppu löytyi siltä reissulta 3€:lla ja se on erittäin hyvin nahkaa imitoivaa tekonahkaa. Toisinaan reppu olisi laukkua käytännöllisempi arjessa, joten tämä ajakoon nyt sitä asiaa. Toimii ainakin kauppareissulla, kun malttaa olla ahtamatta reppua liian painavaksi.


Ja koska laukkuhimoni on nähtävästi täysin kyltymätön, niin esitellään vielä tässä talvella löytynyt laukku, joka on odotellut kevättä ja käyttöönottoa vaatekaapissa. Laukku on merkiltään Becksöndergaard ja se on aivan ihanan pehmeää nahkaa. Väri on myös tuollainen nudevaaleanpunainen ja vuorikangas on soma pilkullinen. Maksoin tästä 25€, joka oli nyt ihan kohtuullinen hintapyyntö, koska tämä on uutena ollut kuitenkin reilusti arvokkaampi. Tilava ja nätti laukku, jota ehdin jo yhden kerran ulkoiluttaa viime viikolla aurinkoisena päivänä.

(Ja siis vaikka hamstrailenkin näitä kirppislaukkuja, niin oikeasti vaihtelen laukkuja lähes päivittäin ja saatan käyttää sekä isompaa että pienempää yhtä aikaa, jos minun tarvitsee kuljetella enemmän tavaraa. Toki en silti tarvitsisi näin montaa laukkua...)

Lopuksi uusimmat löydöt: musta rusetti isoilla strasseilla on Sonia Rykielin ja H&M:n yhteistyömallistosta. Tykkäsin tuosta kovasti jo silloin, ei vain tullut hankittua itselleni tai sitten ne olivat jo loppu, mutta nyt sain sen 2€:lla. Hipahtava rannekoru maksoi 0,80€. Korujen suhteen olen saanut kontrolloitua itseni aika hyvin ja olen keskittynyt lähinnä tuollaisiin hippi/bohotyylisiin, jotka sopivat sitten mainiosti keskenään.
 
Tässähän näitä oli taas, vaikka nyt muistin että yhdet kengät jäivät vielä esittelemättä. Ehkä niistä toiste lisää... palaillaan!

5.4.2017

Ruusuja, retroa ja peltisiä purkkeja

Vuorossa kirppislöytöjä.
Pieni pohjustus muutamiin pian esiteltäviin juttuihin: kun muut konmarittavat, minä haalin itselleni lisää tavaraa. Mutta sille on syynsä. Keräilin jossain vaiheessa elämääni selektiivisesti retroa, esimerkiksi tekstiileitä ja suomalaista muovia, kuten Sarviksen astioita. Sittemmin se on jäänyt, mutta nyt se on taas alkanut kiinnostamaan, mutta maltillisesti. On joitain tiettyjä juttuja, joita olen valmis odottamaan vaikka vuosia, kunnes ne tulevat vastaan kirppiksellä sopuhintaan. Ja sitten tiettyjä juttuja, jotka täydentävät jo olemassa olevaa kokoelmaa.

Keräilin siis aikoinaan Sarviksen tarjoilu- ja säilytysastioita, osa niistä on edelleen käytössä ja osa taas säilöttynä varastoon. Nämä keltaiset kipot ovat käytössä ja tuohon isompaan löytyi nyt myös kansi/tarjoilulautanen neljän euron hintaan tamperelaiselta kirpputorilta. Mietin sen hankkimista, reunassa kun on pientä kulumaa, mutta nämä ovat niitä juttuja joita harvoin tulee vastaan, joten hankin sen. Sarviksen tuotteissa on hyvää kestävyys, mutta myös se, että ne on oikeasti suunniteltuja ja tarkkaan ajateltuja. Ne pinoutuvat, ovat monikäyttöisiä ja sopivat toisiinsa sarjasta riippumatta. Se onkin sitten eri juttu ovatko nämä muovit enää nykystandardien mukaisia, mutta järkevästi käytettynä en näe siinä ongelmaa.

Jostain syystä olen jo pidempään himoinnut tätä Fazerin mocca liquer-peltipurkkia, mutta se on tullut vastaan niin käsittämättömissä hinnoissa ja huonokuntoisina yksilöinä, että on jäänyt hankkimatta. Ja nyt se tuli vastaan hyväkuntoisena ja 3,5€ hintaan. Sinälläänhän tässä ei ole mitään ihmeellistä ja paljonhan näitä kirppiksillä liikkuu, mutta ehkä tuo oman aikansa simppeli ulkoasua viehättää.

Kolmas retrolöytö on Finelin valkoinen emalikulho. Näitä näkee myös kirppiksillä eri väreissä ja monenlaisessa kuosissa. Tämä on kuitenkin sisäpinnaltaan ehjä ja hyväkuntoinen ja parasta oli alhainen hintapyyntö, maksoin tästä maaseutukirppiksellä 3€.
(Näiden lisäksi löysin yhden ulkomaalaista tuotantoa olevan retroverhon 1970-luvulta, mutta jätin sen porukoille.)

Muita löytöjä oli Vallilan leipäpussukka Cacao fabrik-kuosissa. Tuo Cacao fabrik on mielestäni tosi hauska kuosi, siihen kun on kollaasimaisesti kuvattu vanhoja paperikääreitä Fazerin tuotteista. Leipäpussi löytyi uutena, laput vielä kiinni ja hintaan 3€, joka oli mielestäni oikein passeli. Pussi hakee vielä vähän paikkaansa, mutta voihan tuossa säilytellä vaikka mitä.

Sokoksen House-sarjaan muutamia kesiä sitten kuulunut ruusukuosi on ollut itselleni ihan lemppari. Hankin tästä sarjasta neljä mukia, tarjottimen, keittiöpyyhkeitä ja minullahan on jo entuudestaan tuo pyöreä peltirasia. Siitä huolimatta ostin nyt sitten toisen ja sain lisäksi sen sisällä olevan pienet ruusuliinat. Nämäkin olivat ihan uusia ja vieläpä sellaisessa kirppispöydässä, jossa kaikki oli vielä alennettu puoleen hintaan. Maksoin näistä 2,5€ (se mitä teen kahdella samanlaisella rasialla onkin sitten toinen juttu...

Rasioista puheenollen, olen antanut taas itselleni luvan ostella peltirasioita kartuttaa peltipurkkikokoelmaani. Mutta nämä tulevat aina sitä mukaan käyttöön, sillä säilön näissä askartelu- ja ompelutarvikkeita ja siihen ne ovatkin oikein käytännöllisiä. Varsinkin nuo suorakaiteen malliset isommat rasiat, mutta neliskanttiset ylipäätään. Kuvan etummainen ruusukuvioitu rasia on vanhempaa tuotantoa, muut uudempia. On keksi- ja konvehtirasiaa ja muuten vain ruusukuvioista purkkia, olen maksanut näistä 0,10-2€/ kpl ja ostellut silloin tällöin kun niitä on vastaan tullut. (Mietin tosi pitkään ostanko tuota G.Verdi -rasiaa ja sitä katsoessa mietin että silkkaa hulluutta, se on niin ihana!)

Tamperelaiselta kirppikseltä löytyi retrojuttujen lisäksi turkkilainen (?) koristelautanen 3€:lla. Nämä ovat sellaisia esineitä, joita kukaan muu ei enää tunnu kotiinsa haluavan ja joista itse olen ihan innoissani. Mutta sitten ne kuitenkin sopivat hyvin omaan tyyliini ja tuovat minulle iloa. Marokkolainen koristelautanenhan minulta jo seinältä löytyy (se on tuossa vieressä) ja stailasin kaktuseni uusiin kippoihin tuohon alapuolelle. Ei nyt ehkä sisustuslehtikamaa, mutta minusta näyttävät hauskoilta yhdessä.
 
Muut kirppislöydöt naputtelen omaan postaukseensa, mahdollisesti ehkä muutama laukku luvassa siis vielä...

4.4.2017

Sellainen maaliskuu

Huhtikuun neljäs. 
Ajattelin ensin, jos ilmaannun paikalle vaivihkaa ja takavasemmalta, kirjoittelemaan kirppislöydöistä ja vaikkapa fiilistelemään kevättä, mitäänä sen ihmeempiä kertomatta tai selittelemättä. Tämä vuosi on ollut kyllä blogihistoriani surkein tähän saakka. Bloggaaminen on ollut todellakin hattuhyllyllä, poissa silmistä, autuaasti pölyttymässä. Mutta olen minä tätä ajatellut, paljonkin ja kaivannut myös. Alkuvuosi oli vain niin tekemistä täynnä. Jossain vaiheessa alkoi kevättalvelle tyypillinen unettomuus ja levottomuus, joka maaliskuussa sitten kostautuikin jonkinlaisena väsähtämisenä. Väsytti koko ajan ja vähän kaikki. Ei oikein huvittanut mikään. Kuun puolivälissä kävin työhaastattelussa, paikkaan johon olin hakenut vähän spontaanisti ja sen kummemmin ajattelematta. Jännitin tottakai. Seuraavana päivänä vein toisen kissan suunniteltuun hammashoitoon ja se vasta jännittikin. Homma onnistui oikein hyvin - mutta kissan toipuminen ei. Jouduin kiikuttamaan kaverin uudestaan lekurille vatsavaivojen ja syömättömyyden takia. En ollut nukkunut kuin pätkissä päiväkausiin ja stressasin itseni ihan solmuun, kissanihan ovat minulle äärimmäisen rakkaita ja tärkeitä ja siihen päälle sitten vielä kaikki muu. Olin hetken ihan todella väsynyt ja tuntui, että kaikki kaatuu päälle. Sanoin sen ensimmäistä kertaa ääneen, siis että nyt olen tosi väsynyt. Ehkä juuri se helpotti asiaa, koska sen jälkeen asiat alkoivat sujua paremmin. Kissa sai lääkärissä nesteytystä ja lääkkeitä sekä todettiin muuten terveeksi. Se alkoi syömään ja toipui vauhdilla. Sain töitä, ei nyt ehkä ensisijaisesti sitä mitä haluaisin tehdä, mutta määräaikaisesti jotain kuitenkin. Vierailin viikon verran maalla porukoilla, nukuin univelkoja pois, leivoin, saunoin, kiersin ahkerasti kaikki lähiseutujen kirppikset ja tein käsitöitä. Palattuani kotiin nukuin jo paremmin ja fiiliksetkin olivat korkeammalla.

Pieni kuvakooste maaliskuulta. Yksi viikko meni kissasta huolehtimiseen ja toinen landella, mutta siinä sivussa ehdin teemabileisiin punaisessa peruukissa, ranskan kurssille, Tanssii tähtien kanssa -livenauhoituksen yleisöön, monelle kirppikselle, kässykerhoilemaan, Marimekon ysmyille ja sanomaan ihan viimeiset heipat vanhalle kodille Kalliossa, jonka sisäpihalta tuo hieno seinämaalaus on. Minun jälkeeni siihen muutti ystäväni ja nyt hän muutti uuteen kotiin tulevan putkirempan tieltä. Tuo asunto oli lähes 11 vuotta olemassa minulle, joten täytyihin sitä vielä käydä moikkaamassa. Onnellinen on se joku, joka siihen rempan jälkeen muuttaa asumaan.
Että sellainen maaliskuu! Tästä tuli nyt jonkinlainen vuodatus, mutta ehkä se tekee välillä hyvää. Kaveripiiristä on jo ehditty toivoa kirppislöytöpostauksia ja sitä matskua on tulossa. Toivottavasti tässä kuussa ehdin useammin tänne blogiin, kuin koko alkuvuonna yhteensä.